Treenaaminen ei ole oikein päässyt käyntiin, kun molemmat koirat aloittivat juoksunsa noin pari viikkoa sitten, Vilma hieman Gingaa myöhemmin. Nyt siis odotellaan juoksujen päättymistä ennenkuin lähdetään tutustumaan paremmin läheisen koirakentän toimintaan.

Eilen päästiin sitten viimein lähtemään Ruotsiin ja täällä sitä ollaan, pienessä kaupungissa (tai mikä nyt onkaan...) nimeltä Ljusdal. Laivamatka sujui molempien koirien kanssa ihan hyvin, Ginga painui heti hytissä nukkumaan ja Vilma pyöri tapansa mukaan ympyrää, vikisi ja kuolasi. Se ei ole ihan matkustajaluonne, kun taas Ginga ottaa rennosti oltiinpa sitten missä tahansa. Nytkin Gingan ainoa huoli oli se, ettei se päässyt hyppäämään yläsänkyyn. Hölmö koira.

Kerrostaloelämä vaatii molemmilta koirilta vähän sopeutumista. Gingalta siksi, että jokaiselle äänelle ei tarvitse haukkua, ja Vilmalta taas yleisen stressaamisen vuoksi, kun se tällä hetkellä seuraa ihmisiä iiiiihan joka paikkaan ja läähättää ahdistuneena. Varmaan tää eka viikko on pahin ja sitten helpottaa, toivottavasti ainakin.

Blogi muuttuu pahaa tahtia tavikseksi kuulumisblogiksi, kun varsinaisia treenikertomuksia ja kisa-analysointeja ei ole näkynyt aikoihin. Kisat nyt tosin onkin olleet tosi vähällä, kuin myös treenaaminen... Tottista on otettu jonkun verran molempien kanssa ja Gingalla seuraaminenkin alkaa jo sujua.. Varmuutta toki kaivataan ja edelleenkin se vähän nojaa mun jalkaan, mutta palkkaan sivulle ja taakse, niin ehkä se sillä sitten hoituu. Mielummin liian lähellä kuin kaukana kuitenkin.

4.10. Alkaen blogissa alkaa varmaan tapahtua enemmänkin ja pyrin kirjoittamaan myös treeneistämme aikaisempaa useammin. Lähden silloin Ruotsiin koirien kanssa ja takaisin palaamme marraskuun loppupuolella. Tavoitteena olisi ehtiä päivisin treenaamaan melko kovastikin, katsoo sitten miten sitä ehtii kisaamaan... Vai tarviiko suoraan opetella Ruotsin tokokisojen säännöt ja lähteä niiden mukaan kilpailemaan sitten...

Blogi on jäänyt vähän heitteille, eikä suurta parannusta ole ainakaan vielä hetkeen luvassa. Tässä kuitenkin pieniä kuulumisia meistä, eli elossa ollaan vielä ainakin.

Treenit on meillä olleet hyvin pienimuotoisia viime aikoina. Tottiskentällä olen muutaman kerran käynyt molempien kanssa lähinnä häiriön vuoksi ottamassa ihan perusliikkeitä, muuten olen treeninyt lähinnä kotona pikaisesti jotain pikkujuttuja. Kisailut on jääneet todella vähälle. Eilen käytiin Vilman kanssa hakemassa kaksi hyllyä NPKH:n agilitykisoista ja tänään olisi tarkoitus mennä uudestaan kisaamaan, toivottavasti paremmin tuloksin.

Tavotteita tulevista kisoista en ole edes uskaltanut miettiä, sillä edessä on mulla nytkin "muutto" Ruotsiin ensin 2kk:n ajaksi ja sen jälkeen kenties pidemmäksikin aikaa. Koirat ovat mulla siellä mukana, joten treenittyä tulee varmasti ja paljon, mutta kisoihin ei varmaan Ruotsin päässä ainakaan nyt syksyllä olla menossa...

Itse matkustelen Ruotsinmaalla edelleen, mutta onneksi Hellu suostui vähän katsastamaan ettei koirien treenaaminen ihan kokonaan lopu. Alla vähän Hellun ajatuksia böögiäisistäni, sama teksti löytyy myös Hellun ja Donnan blogista.

Mieletön treenisessio tänään Vilman ja Gingan kanssa!

Navetalla siis oltiin. Ginga teki pääasiassa tokoa ja leikkimistä. Gingan kanssa on mieletön leikkiä, kun se tyrkyttää VOIMALLA lelua koko ajan revittäväksi! Tokottelut meni kivasti ja agilityakin kokeiltiin, lähinnä muutaman hypyn kanssa. Ginga ei osaa yhtään lukea esteitä ja pyrkii kokoajan muhun kiinni (ja tulee siis esteistä ohi), mutta tehtiin superhelppoja ohjausharjoituksia ja nämä meni hyvin.

Vilman kanssa treenailtiin hippusen tokoa ja paljon agia. Kaksi vaikeaa täysipitkää agirataa sekä kontakteja ja keppejä erikseen. Meni loistavasti! Vilmalla on supervarmat kontaktit ja se on muutenkin todella estevarma koira, joten pystyin jättämään sitä paljon ja ehdin tosi hyvin ohjaamaan edeltä. Oikeastaan kaikki meni ihan nappiin, harvinaista herkkua!

Kotimatkalla pysähdyttiin Hervannan kentälle vielä uudestaan tokoilemaan. Gingan kanssa jälleen leikkimistä ja maahanmenoja ja luoksetuloa. Vilman kanssa tein seuraamista, ja pääsin harjoittelemaan hyvin liinan käyttöä - sori vaan :p Vilma korjasi älyttömän hyvin pakotteesta ja todellakin aktivoitui - tähän pyritään jatkossa Donnankin kanssa. Lisäksi tehtiin vauhtiluoksareita, Vim reagoi mielettömän hyvin ääneen ja tuli lujaa! Tästä vauhdista myös pysähdykset olivat upeita, hieno koira!