Viime kirjoituksesta on jo jonkin verran aikaa, ja kaikenlaista on sattunut tässä välillä.

Aloitetaanpa kisakuulumisilla. Eli takana on nyt kolme agilitystarttia kolmosluokassa ja kaikki ovat sujuneet samanlaisella menestyksellä - hylly joka kisasta. Tampereella 15.10 Vilma pudotti jo ensimmäisen riman, joten siinä meni itselläkin vähän se into siihen kisaan sitten. Hylky tuli juuri siitä kohdasta mistä sen olin ajatellutkin tulevan, joskin eri syystä...

Turussa olimme viime lauantaina 2.12. Olimme ilmoittautuneet kahteen starttiin, joiss ensimmäinen oli fiasko jo Vilmankin puolesta. Käännökset olivat jotain hirveää ja hylky tuli jo neljänneltä esteeltä, Vilma meinasi mennä putkeen väärästä päästä. Sain sen kyllä pois, mutta ikävä kyllä se ehti jo kurkkaamaan sisälle.

Toisella radalla oli sitten eikäläisen vuoro töppäillä. Alku sujui todella hyvin ja Vilma oli todella hyvin kuulolla. Sitten tuli tilanne, jossa Vilma olisi pitänyt ohjata putkesta putkeen. Arvioin etäisyyden "hieman" väärin ja näin menin sitten loistokkaasti ohjaamaan Vilman putken väärään päähän. Arvaa vain harmittiko, ja otti ihan oikeasti päähän. Kyllähän meikäläinen nyt joka radalla töpeksii, mutta että noin paljon... Todellakin otti päähän, enkä taida olla oikein vieläkään toipunut järkytyksestä..

Tokon osalta olemme ahkerasti treenanneet tunistusnoutoa, melkein joka päivä. Tällä hetkellä meillä on ollut maassa noin 15 hajutonta kapulaa ja sinne olen sitten vienyt Vilman nähden en omani. Pari kertaa olen vienyt oman sinne Vilman näkemättä ja oikea sieltä on tullut. Suurin ongelma lieneekin nyt siis se, että Vilma saattaa omaa kapulaa etsiessään tökkiä ja pahimmassa tapauksessa jopa maistella niitä vääriä. Tällä hetkellä lienee kuitenkin tärkeintä, että Vilma on tajunnut homman idean. Vilman suri into tätä liikettä kohtaan ei ole onneksi kuitenkaan saanut sitä pureksimaan kapuloita.


Muutaman kerran olen käynyt Vilman kanssa myös jäljestämässä, joskin melko huonoin tuloksin. Vilma on ollut todella höselö, eikä ole juurikaan keskittynyt itse jäljestykseen. On tosin vaikea sanoa, johtuuko Vilman huono jäljestäminen siitä, etä alueella liikkuu myös paljon muita koiria.
 lisäksi parilla kerralla olen tavannut verijäljellä olevia koirakoita, joten kuka ties heitä oli ollut paikalla lähiaikoina ja se sitten vei Vilman nenää. Tai ehkä kyseessä oli vain huono päivä...