Ohjattu nouto
Tämä siis Vilmalle hyvin uusi liike. Vain pari kertaa aikaisemmin ollaan treenattutämän tapista juttua ja silloinkin ihan väärin ja epäloogisesti. Noh,tällä kertaam eni kuitenkin yllättävän hyvin ja Vilma hoksasi hyvin minun käsimerkkini. Aluksi se luuli että käsimerkki tarkoittaa kiepsahtamista käden osoittamaan suuntaan, minkä jälkeen saa hakea minkä kapulan hyvänsä. Lopussa alkoi homma luistaa ja Vilma hoksasi koko liikkeen idean. Tai ainakin tuntui hoksavan. Vielä merkki kuntoon, en usko tämän liikkeen kanssa tulevan suurempia ongelmia myöhemminään. Toki treenata vielä pitää..
- Jos koira lähtee väärälle kapulalle, sen pääsy sinne on estettvä SEIS-käskyllä. EI-käskyä ei saa käyttää, vaikka se tuntuisi kuinka pyrkivän ulos suusta!
- Treenataan alusta asti siten että noudettava esine viedään ekana (keskellä ei aluksi mitään)
- Avustaja mukaan aina kuin voi, myös yksin voi treenata (toimi tällöin itse ikäänkuin liikkeenohjaajana)
- Noutokapuloiden tilalla myös namikupit käyvät, tällöin nami on vain oikeassa kupissa ja koira saa mennä väärälle, sillä se ei saa sieltä palkkaa.
- Vauhtia tähänkin hommaan saadaan leluilla
Tänään oli jotain kummallisuutta, sillä Vilma ei ollut mukana kauhean hyvin. Kontakti putoili ja koira otti hitaassa käynnissä etäisyyttä. Voihan jummi, tällaista ei saa sallia. Etäisyyden lisääntyminen satiin estettyä muuttamalla omaa kävelytahtia - kontaktiin panostettava!! Posiitiivista oli opikea paikka, ei nojaamista eikä edistämistä. Takapään käyttö käännöksissä saatava kuntoon, alkanut lipsua!
- Oikea tempo auttaa koiraa pysymään mukana
- Kontaktitreeni kunniaan!
- Takaosan käyttöön kiinnitettävä huomiota
Tähän ei kommentoitavaa, paitsi että sain nyt viimein tukea omalle jaatukselleni siitä, ettei tunarin opetuksessa todellakaan pidä käyttää nameja. Vilma haki oikean ja haistelikin hyvin, joten tämä on hyvä.
Kommentit