Eka rata oli Johanna Nybergin tuomaroima ja tykkäsin kovasti. Pari hankalaa kohtaa, mutta muuten ihan sujuva paketti. Keinulla tuli pientä sählinkiä, kuten myös yhdellä putkella, mutta tältä radalta siis nolla ja sijoitus 7.
Toinen rata oli Anders Virtasen käsialaa ja tämä oli jo paljon hankalampi kuin Nybergin rata. Alku oli kinkkinen ja muutenkin radalla piti ehtiä joka paikkaan ja käntää ja vääntää. Meillä sujui kuitenkin ihan hyvin, mutta jostain syystä Vilmalla keitti päässä niin kauheasti että mokoma hyppäsi (siis oikeasti hyppäsi) puomin alastulon. Tällaista ei saisi tapahtua. Itse olin kontaktilla hidastamassa mutta Vilma pentele murisi ja loikkasi (Vilma ei hauku radalla, mutta murisee senkin edestä..) Muuten olisi tullut nolla. Alla ratapiirros tältä radalta, esteiden välisissä kulmssa ja etäisyyksissä on virheitä, mutta ulkomuistista en parempaa osannut tehdä. Kuvaa klikkaamalla saat alkuperäisen kuvan näkyviin.
Kolmas rata oli myöskin Virtasen tuomaroima ja tämä oli ihaan kaottinen. Hyppyradat ovat useimmiten vaikeita, mutta tämä oli supervaikea. Säätöä oli jo alusta asti, mutta ysiesteen kohdalla blokkasi totaalisesti. Sen jälkeen kaikki hienot valssisuunnitelmani muuttuivat takaaleikkauksiksi ja kuten arvata saattaa, kaaos oli valmis. Ensimmäinen virhe tuli kuitenkin vasta tokovikalta esteeltä ja senkin olisi voinut välttää jos olisi tajunnut. Olin kuitenkin jo ihan solmussa kun jouduin etenemään Ö-suunnitelman mukaan ja siitä siis kielto.
- Kontaktia varmistttava kunnolla, niiltä ei saa hyppiä pois vaikka mikä olisi!
- Oma ohjaus suunniteltava ja siitä pidettävä kiinni
- Jos oma suunnitlema menee mönkään, yritettävä edetä mahdollisimman hyvin silti, ai saa jäädä rataa suorittaessa pohtimaan että voi voi kun alkuperäinen suunnitelma epäonnistui > keksity siihen mitä on jäljellä!
Kommentit