Tnään kaksi tuntia agilitya paahteessa. Radat eivät onneksi olleet kovin vaikeita, mutta tarpeeksi hankalia ettei ekalla yrittämällä onnistunut kunnolla. Eikä toisellakaan.. Eikä kolmannellakaan..

Radoilla oli hankaliatakaakiertoja. Vilmalle takaakierrot ovat helppo nakki, mutta kun niihin yhdistää sen että itse pitäisi ehtiä ohjaamaankin, niin sitten tulee rumaa jälkeä.. Hinkattiin yhtä tällaista kohtaa jonkin aikaa, mutta saatiin sekin sitten onnistumaan. Toisellakin radalla oli takaakierto heti putken jälkeen ja se ei ottanut ollenkaan sujuakseen. On se hyvä että vielä näinkin "kokeneena" (ei kyllä tunnu siltä..) tulee hankalia kohtia radoilla. Välillä kyll ätuntuu että sitä vain takertuu vanhoihin ohjauskuvioihin eikä edes yritä mitään uutta ja joskus ne vanhat ja ruostuneetkin ohjaustavat eivät toimi ihan niinkuin pitäisi.

Treenien lopuksi nautittiin sitten kakkua. Treeniryhmässämme on tapana tuoda aina kakkua jos joku saa nollan, ja nyt nollan saajia oli kolme kappaletta!