Tai liitämiseksi sitä nyt ei varsinaisesti voi kutsua, mutta kävimmepä kuitenkin tutustumassa esteisiin.

Ensin otimme putkea aivan lyhyenä ja ensimmäisellä kerralla Gingaa jännitti kamalasti. Loppuviimein Ginga ei kuitenkaan tarvinnut suuria houkutuksia ja se tulikin hienosti läpi kun ryömin itse vähän putken sisälle ja kutsuin. Toinen kerta sujuikin jo paremmin. Lopulta laitoimme putken jo ihan mutkallekin ja Ginga tuli silti rohkeasti läpi. Hienoa, tällaisista onnistumisista Gingna itsevarmuus varmasti kasvaa!

Otimme vielä puominkin kerran ja sekin sujui hyvin. Pujottelun menin kerran namilla houkuttelemalla, mutta en aio sitä opettaa suorilla kepeillä, joten se saa nyt sitten jäädä. Agilitya emme muutenkaan aio käydä treenimässä kuin satunnaisesti. Varsinainen treenaaminen aloitetaan kun pentu täyttää vuoden (pujottelun aion opettaa ennen sitä).

Tärkeintä meille on nyt kasvattaa pennun itsevarmuutta ja sitä kautta saada sitä muutenkin rohkeammaksi. Nyt pennulla on jo melko vankka luottamus minuun, joten tästä on hyvä jatkaa.