Pari päivää taukoa kirjoittelusta, noh toivottavasti ei kukaan kärsinyt.

Varsinaisia treenejä ei Vilmalla ole ollut. Kotona jotain pieniä treenihetkiä lähinnä kaukojen parissa - eikä edistystä näy. Pitäisi kai alkaa treenata ihan säännöllisesti eikä vain "silloin kuin jaksaa". Voisi tulla jotian tuloksiakin - maybe..

Positiivista on, että luoksari on akanut sujua. Pysäytyten treeniminen on tosin rajoittunut pitkälti seisomiseen, mutta kuitenkin. Vilma pysähtyi jopa eilisen lenkin jälkeen tosi kivasti vaiken mitenkään "valmistellut" neitiä siihen homaan. Tosin e 5-6km:n lenkki vähän ehkä rauhoittikin neitiä eikä haivenkoira enää ollutkaan ihan niin täpinä kuin normaalisti. Vaikka eipä tuollainen remmilenkki nyt neitiä paljoa väsyttänyt - ainkin mekoisen juksuhepulin se sai kun lopulta päästin sen vapaaksi riehumaan. Leikimme taas yhtä Vilman lempileikkiä, jossa olen ottavinani sitä kiinni. Sitä on leikitty ihan pennusta asti. Kaipa se on kaikkien koirankoulutussääntöjen vastainen, mutta kun leikin lomassa Vilmalta on vaadittu luoksetuloja niin ei ole mennyt överiksi sentään..

Märkää, kylmää ja pimeää, se on vienyt meikäläisen treeni-innon väliaikaisesti. Lisäksi kun loma lopui niin valoisaa aikaa ei juuri ole päivän päätyttyä - etenkään kun heti koulun jälkeen en jaksa lähteä mihinkään. Koulun jälkeen kuuluu viettää lakisääteinen löhöhetki välipalan ja tietokoneen parissa. Yleensä Vilman lenkitkin ovat jääneet iltaan, eilenkin lähdettiin lenkille vasta 19.30 ja ehdin kotiin juuri sopivasti kun Lost alkoi.

Nyt täytynee vian ottaa itseään niskasta kiinni - treenaamisen ja blogikirjoittelun on edettävä parempaan suuntaan. Eihän sitä muuten oikein voi havitella VB-07-titteliä (ulkopuoliset älkööt edes yrittäkö ymmärtää).