Eli kavereiden kanssa toteutettiin melkein perinteeksi muodostunut treeniviikonloppu tänäkin vuonna. Vietimme siis perjantaista sunnuntaihin aikaamme mökillämme Kämmenniemessä treenaten tokoa ja jälkeä. Porukkaa oli paikalla vain viisi ihmistä koirineen, mutta hyviä treenejä saimme silti aikaiseksi, vaikka pääpaino tässä "treeniviikonlopussa" olikin uiimsessa ja muussa yleisessä hengailussa.

Perjantainatokoiltiin yhdessä koko porukalla. Vilman kanssa aiheena oli ruutu ja treenasimme sitä Piialta saamien ohjeiden pohjalta (en muistanut maanantaina blogittaa joten selitän nyt). Eli ruudussa on alusta, mutta ei namia. Lähetän Vilman ruutuun muutaman metrin päästä (Vilman ongelmana ei ole ruutuun irtoaminen, joten ei välttämättä pitkä) ja kun se koskettaa alustaa, pysäytän sen käskyllä ja vien sille namin. Näitä toistoja tehdään viisi ja sitten alusta pois. Ja kuudes toisto ilman alustaa. Sitten vaihdetaan suuntaa, periatteessa toistoja voi siis tehdä 6x4 eli joka ruudun sivulta. Nyt tein kuitenkin vain kahdelta sivulta ja homma toimi hienosti. Vilma meni hyvin ruudun keskelle niinäkin kertoina kun alustaa ei ollut, upeaa. Tätä kyllä jatketaan.

Lauantaina kävin sitten tekemässä Vilmalle jäljen. Vaikean jäljen, sillä masto oli ihan hirveää ja jo jälkeä tehdessäni mietin että mitenköhän pysyn koiran perässä sitten kun jälki pitäisi ajaa. Juurakkoja ja kallioita. No, hyvin pysyin perässä ja Vilma löysi kaikki kepitkin (tällä kertaa vain kolme). Itse neidin jäljestyksessä olisikin parantamisen varaa sitten. Vilma on aika selkeästi ilmavainulla toimiva koira ja siksi nenäkin on ilmassa suurimman osan aikaa eikä koira kulje jäljen päällä vaan haahuilee sivuilla. Tämän takia se menee helpoti kulmista ohi ja mutkaillessa menee suoraa. Tähän kaipailtaisiin siis vinkkejä!

Sunnuntaina treenattiin sitten tunnaria. Tässä oli ollut taukoa ja sen huomasi Vilman epävarmuudesta. Oikea tuli kaikille kerroilla, mutta epävarmasti. Kahden kapulan treenissä Vilma nostaa ensin oikean, pudottaa sen ja käy tarkistamassa vielä kerran sen toisen ja sittentuo oikean minulle. Useammalla kapulalla treenatessa toi oikean. Pitkän tähtäimen suunnitelmalla kahden kapulan treeni on kuitenkin toiminut paremmin, joten usean kapulan treenejä vain harvoin.

Muuten sijuikin sitten mukavasti pelaten erilaisia pelejä ja Sanna ja Hellu olivatkin kehitelleen hienon aarteenetsinnän. Uimiseenkin käytetiin aikaa ihan kiitettävästi ja Vilmakin oppi hyppäämään laiturilta epäröimättä. Hienoa.

Ensi vuonna sitten taas uudestaan?