Illalla päätin vielä lähteä Vilman kanssa juoksulenkille - tia canicrossailemaan. Sillä nimellä sitä kai nykyään pitäisi kutsua kun oli kaikki vermeetkin päällä. Tosin tuon hiihtovyön kanssa oli kyllä helpompi juosta kuin jos remmi olisi ollut kädessä, ettei sen puolesta mitään. Jostain syystä Vilma ei kuitenkaan tajunnut vetää ja siksi se pitkä vetovyö oli vähän tiellä, mutta selvittiin kuitenkin kotiin. Juoksulenkin aikana paljastui myös karmea totuus. Tokihan meikä on tiennyt etten itseäni voi hyväkuntoiseksi kutsua, mutta että tällaisessa rapakunnossa ollaan? Kävin ihan vain parin kilsan lenkin ja jo sen aikana palasin maanpinnalle. Täytyypi käydä useamminkin juoksemassa. Kesän tavoitteeksi voisi vaikka laittaa canicross-kilpailut niin ehkä se motivoisikin?

Lenkin jälkeen otin vielä hieman tokoa. Treeneistä jäi ikävä maku suuhun, mutta laitetaan nyt kuitenkin surkeat treenimme yleisönkin nähtäväksi. Luoksetulo oli vielä suht hyvä. Laitoin namin Vilman selän taakse ja sen vuoksi se ennakoikin aika rajusti. Otin pari läpijuoksua ja sitten pari pysäytyksellä. Ihan tyytyväinen olen tähän, kun tuo nami on kutienkin Vilmalle aika houkutus. Kaukoissa sain hyviä toistoja parikin kappaletta, mutta en yhtään järkyttävän huonoa. Joten tähänkin kiaketi voin olla tyytyväinen. Sitten päästäänkin kauhuliikkeeseen - tunnariin. Vilmahan on tehnyt ko. liikkeessä erinomaisia suorituksia viime aikoina, joten tällaista en osannut odottaakaan. Ekalla toistolla Vilma nosteli vääriä ja siksi otin toisen toiston. Tällä kerta Vilma jopa toi vääriä parikin kertaa. Vilma oli toki aika kierroksilla jo alusta lähtien, mutta aina ennen se on kyennyt työskentelemään rauhassa. Sain yhden "ihan hyvän" suorituksen, mutta tästä jäi karvas maku suuhun. Täytyy tätä treenailla enemmän ja painottaa rauhallisuutta. Vain yksi toisto kerrallaan. Varmaan kannattaisi tehdä tunnaria nyt hetken aikaa ihan vain nurmikolla niin Vilman olisi pakko haistella. Tunnarissa koiralle ei enää namipalkkaa, vain suullinen ja raaaauuuhallinen kehuminen.

Toivottavasti tunnarille ei kovin pahasti käynyt tämän päivän treeneissä. Kyseinen liike on niin helppo rikkoa joten toivon kovasti ettei niin käy nyt. Olisiko ehkä sittenkin pitänyt ottaa vielä yksi onnisutnut? Ehkä, mutta kokemuksesta tiedän että oma hermostumiseni ei tee hyvää koiran keskittymiselle ja nytkin se alkoi hieman paineistua kun huomasi että johonkin en ole tyytyväinen.