Itse treenit olivatkin sitten oikein kivat. Ensimmäinen radanpätkä oli SM-kisojen osa ja se meni meiltä melko hyvin. Pari typerää ja ajattelematonta virhettä, mutta lopulta saatiin ihan näppärä suoritus aikaiseksi. Muut radat koottiin sitten samalle ratapohjalle, ja ne olivatkin vähän haasteellisempia. Sain törttöillä radalla muutaman kerran ennen kuin alkoi sujua. Ja kyllä tuli kuuma.
Tämän parempaa treenisepustusta en nyt saa raapustettua kun en muista kunnolla ratojen kulkkua enää. Täytyy katsoa josko joitakin ratoja jaksaisi piirrelläkin taas. Tässä kuitenkin mieleen jääneitä asioita:
- Luota koiraan
Vilma ei enää karkaile helposti väärille esteille (kuten ennen jolloin koko koira meni minne halusi). Siihen voi siis jo vähitellen alkaa luottaa. Liiallinen varmistelu vain tekee menosta nykivää ja muten surkean oloista - Kokeile uutta
Treenitilanne on juuri sitä varten että voi kikkailla kaikkia uusia ohjaustapoja. Helposti jää jankkaamaan vaan niitä tapoja jotka koira jo osaa. Edistymistä ei tapahdu ja jonain kauniina kisapäivänä voidaan olla hyvinkin pulassa kun ei itse ehdi eikä koira osaa jotain tiettyä ohjaustapaa. - Häiriötreenikin tärkeää
Vilmalle on suuri häiriö jos viereisellä radalla menee muita koiria. Tämänpäiväinen treeni oli iso apu, sillä vieressämme oli ryhmä. Vilma odotusajalla tuijotteli toisesta ryhmästä yhtä koiraa, mutta radalla keskittyi täysin minuun. Pari unohdusta meinasi käydä (toisten rata siis alle 10 metrin päässä omastamme) mutta koira oli silti räpylässä. Hyvä!
Kommentit