Eilen päästiin sitten viimein lähtemään Ruotsiin ja täällä sitä ollaan, pienessä kaupungissa (tai mikä nyt onkaan...) nimeltä Ljusdal. Laivamatka sujui molempien koirien kanssa ihan hyvin, Ginga painui heti hytissä nukkumaan ja Vilma pyöri tapansa mukaan ympyrää, vikisi ja kuolasi. Se ei ole ihan matkustajaluonne, kun taas Ginga ottaa rennosti oltiinpa sitten missä tahansa. Nytkin Gingan ainoa huoli oli se, ettei se päässyt hyppäämään yläsänkyyn. Hölmö koira.

Kerrostaloelämä vaatii molemmilta koirilta vähän sopeutumista. Gingalta siksi, että jokaiselle äänelle ei tarvitse haukkua, ja Vilmalta taas yleisen stressaamisen vuoksi, kun se tällä hetkellä seuraa ihmisiä iiiiihan joka paikkaan ja läähättää ahdistuneena. Varmaan tää eka viikko on pahin ja sitten helpottaa, toivottavasti ainakin.