Tähän ihan lyhyt sepustus tämän päivän treeneistä. Kaukajärvellä siis treenattiin. Itselläni oli paljonkin suunnitelmia, mutta koska kohtaismme ongelmia jo seuramisessa, jäi kaikki hienot henkilöryhmät sun muut sitten tekemättä.

Seuraaminen oli siis jotain ihan ihmeellistä. Vilma oli kyllä mukana, mutta sen seuraaminen oli kaameaa. Neiti edisti ja nojasi. Siis todellakin nojasi, kävely ja vasemman jalan liikuttaminen oli todella vaikeaa, saati sitten kääntyminen. On Vilma AINA ollut seuraamisessa hyvin lähellä jalkaani, mutta ei se sentään nojannut ole.

• Edistämiseen kokeilin remmillä nyppäisyä, mikä sai aikaan vian sen että Vilma nojasi entistä tiiviimmin jalkaani > ei hyvä!
• Heti kun neiti lakkasi nojaamasta, se lopetti myös edistämisen

Eli vinkkejä tähän asiaan saa antaa. Intohan on seuraamisessa hyvä asia, mutta tämä alkaa olla jo vähän liikaa. En palkkaa Vilmaa ollenkaan patukoilla yms, vaan käytän namipalkkaa, jonka toivoisin hieman rauhoittavan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun varsinaista nojaamista esiintyi (lievää edistämistä on ollut aikaisemminkin) joten voi olla että kyse oli vian valtavasta energiamäärästä. Tarkkaillaan asiaa, vinkit silti tervetulleita!

Sen sijaan enne treenejä tein kotona tunnarin sisällä hajuttomilla kapuloilla. Vilma toi kahdella ekalla tosi heinosti oikean, kolmannella kerralla otti ensin oman suuhunsa, pudotti sen, mtta otti kuitenkin lopulta sn suuhunsa. Neljännellä toistola neiti toi jälleen oikean. Jess!